sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Kohti Kiiminkiä

Hyvin menneet testijuoksut ja yleinen positiivinen kulku lenkeillä on saanut minut ajattelemaan aika paljon juoksua ja mitä tavoitteita minä haluan vielä asettaa. Keväällä pahimpina hetkinä olin jo valmis lopettamaan koko homman, niin vaikeaa se oli ja ilo tuntui kadonneen hommasta aivan tyystin. No onhan se elämä vaikeaa sairaana, sehän on selvää. Ei silloin juoksu maistu saati kulje.

Kesällä olisi vaikka mitä mielenkiintoisia kisoja mutta niihin lähteminen arveluttaa erittäin vähäisten juoksukilometrien takia. Kun aloin plaraamaan harjoituspäiväkirjaa niin onhan minulla kuitenkin tammikuulta lähtien lähes katkeamatonta pätkää arki- ja terveysliikunnaksi miellettävää pätkää aina toukokuuhun saakka. Silloin juoksemisen aloittamista haittasi kantapäävaivat jotka olivat oikeastaan roikkuneet mukana ihan viime kaudelta asti. Tein kuitenkin erinomaisen päätöksen tarttua pyörän sarviin ja vähän aikaa näytti siltä että maantiepyöräily maistuu jopa juoksua enemmän. Aika pian kuitenkin tulin järkiini heti kun kantapään toivuttua pääsin kokeilemaan miten äärettömän makealta juoksu maistuu terveen kirjoissa.

Iisalmessa olisi ensimmäinen todella kiinnostava kisa, Aikuisurheiluliiton SM:t. Siihen on kuitenkin aikaa enää pari viikkoa ja ei minusta ole mukava lähteä viivalle ilman kunnollista kilpailuun valmistavaa kautta. Niinpä haeskelin sopivaa kisaa syyskuulta ja siellähän se tuttu Kiiminkimaraton pojotti kilpailukalenterissa. Kelpo comeback-tulos puolimaratonilta on hyvä tavoite tälle kaudelle. Sitä ennen virittelevänä kisana Oulu-juoksu joka on kyllä kieltämättä hiukan liian aikaisin Kiiminkiä ajatellen mutta kokonaisuutta ajatellen parhaalta tuntuva vaihtoehto.

Harjoitusohjelmakin alkaa olla valmiina. Sen laatimisesta voisi kirjoittaa vaikka enemmänkin mutta taidan jättää sen vielä tuonnempaan. Vielä toistaiseksi kuitenkin jatkuu ihan peruskuntoharjoittelu muutamilla rennoilla kiihdytysjuoksuilla höystettynä.  Meikäläisen harjoitusohjelmiin erikoisempana elementtinä olen nostanut ison määrän pyöräilyä jolla saan lisää laadukasta peruskuntoharjoitusärsykettä ilman että tarvitsee heti alkaa lisäämään juoksumääriä liian riskialttiilla tahdilla. Ihan henkisestikin mukava tuntea tekevänsä jotain harjoittelun eteen kun ei tässä vielä ihan normaaliin tapaan harkkapäiväkirjaan saa täytettä juoksemalla aamuin illoin.

2 kommenttia:

  1. Oulu-juoksu ja Kiiminki maraton ovat kyllä mukavia ja hyvin järjestettyjä tapahtumia. Itsekin ajattelin tänä vuonna raahata ruhoni Oulu-juoksun lähtöviivalle täältä Etelä-Pohjanmaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noni. Morjestetaan jos tavataan. Meinasin laittaa että tuu nykäisemään hihasta mutta eihän kisapaidassa mitään hihoja ole.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.